..ulos katsoessa voi todeta, että hetken aikaa vielä saakin odotella. Tänään on iskenyt ihan kamala kesäikävä. Ehkäpä osansa on noilla lipaston päällä majailevilla kesäpopoilla, jotka ovat muuten joutuneet moneen kertaan kirppiskasaan, mutta sitten en vain kuitenkaan ole raaskinut niitä myydä. Nyt nostin ne jo esille kesää odottamaan.
Sandaalit tuovat mieleen lämpimät kesäillat, itikat ja pimeässä yössä soivan kitaran. Meikällä on käynyt tuuri, kun itse varsin epämusikaalisena ihmisenä olen saanut rinnalleni tuon miehen, jonka sormet saavat kitarankielet niin suloisesti soimaan.
Toinen hajanainen ajatus liittyy ilman muuta puutarhaan. En olisi koskaan uskonut sanovani tätä, mutta niin vain minulla on ikävä nyppimistä, kitkemistä ja kyykkimistä. Miten muutamassa vuodessa puutarhanhoidosta voikin tulla niin rakas harrastus?
Ja tiedän, tulisi nauttia tästä meneillään olevasta päivästä, mutta sallikaa nyt pieni ikävöinti..
Haikaillen,
Jenni
